Kuunnellaan lasta

25.1.2020 06:49 | Laila Uljas
Vein tyttären seurakunnan kerhoon. Siellä annettiin lomake, jonka avulla tulisi arvioida lapsen varhaislapsuutta. Pitäisi miettiä, mitkä ovat lapsen vahvuudet ja missä hän tarvitsee tukea. Yhdessä tehtäisiin ihmissuhdekartta ja pohdittaisiin, ketkä ovat tärkeitä henkilöitä lapsen elämässä. Tämän lomakkeen pohjalta keskusteltaisiin myöhemmin kerho-ohjaajien kanssa.

Kun kävelin ovesta ulos paperit kädessäni, ensimmäinen reaktioni oli pieni huokaus. Olin vasta käynyt yhden lapsen kanssa koululääkärillä, toisen kanssa terveystarkastuksessa ja useamman kerran hammaslääkärissä. Oli laadittu HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Oli ollut useita käyntejä neuvolassa, käyty diabetespolilla ja lasten endokrinologilla, suunniteltu yhden lapsen jatkotutkimuksista ja täytetty lukemattomia papereita. Kun on iso perhe, huomiota tarvitsee moni.

Muutama päivä sitten olin lukenut Yleltä koskettavan uutisen. Siinä kerrottiin tytöstä, joka oli saanut pikkuveljen. Tämä vastasyntynyt vauva oli sokea, ja häneltä puuttui nenä. Vauvalla oli harvinainen BAM-syndrooma. Isosisko koki, että elämä muuttui kertaheitolla. Moni arjen yhteinen asia jäi pois, ja sanat, joita hänelle oli ennen lausuttu jäivät sanomatta. Hän ei enää kuullut, kuinka ihana lapsi hän oli, kun vanhempien kaikki voimavarat menivät pienen pojan hoitamiseen.

Kirjoitus pysäytti. Luin sen kerran ja sitten vielä toisenkin kerran. Meidänkin perheessämme on erityislapsia, ja tämä aihe on monesti mietityttänyt. Miten kukin lapsi kokee tilanteemme?

Mietin, että ehkä nyt on todella tarpeen pysähtyä tämän pienen kerholaisen kohdalle ja miettiä, mitä juuri hän tarvitsee. Katsoa syvälle sinisiin silmiin ja yrittää ymmärtää hänen sielunmaisemansa ja antaa hänelle tilaa kertoa asiat niin kuin hän ne oikeasti kokee. 

Lasten kuormittuminen ei koske pelkästään perheitä, joissa on erityislapsia. Elämässä voi olla monenlaisia stressinaiheuttajia, jotka näkyvät lapsissamme. Vanhemman tai lapsen vakava sairastuminen, työttömyys, läheisen kuolema, taloudellinen ahdinko tai vauvan syntymä voivat tuoda perheeseen stressiä ja viedä voimia.

Lapset ovat viisaita olentoja. He yleensä tietävät paljon enemmän kuin mitä me vanhemmat luulemme. He ovat varsin hyvin perillä perheen asioista. Onkin syytä pohtia, luodaanko perheessä keskusteleva kulttuuri, jossa näistä vaikeistakin asioista saa puhua vai vaietaanko asioista ja oletetaan, että kaikki on hyvin. Puhutaanko kaikesta muusta, mutta ei siitä, miten meillä menee?

Muutama vuosi sitten eräs lapsistamme oireili. Huoli hänestä tuntui sydämessäni ihan fyysisesti. Tuli pakottava tarve tehdä asialle jotain. Olin monta vuotta aikaisemmin itsekin kokenut uupumusta ja tiesin, kuinka ahdistavaa on olla ahdistunut. Olin oppinut monta keinoa vuosien varrella ja olin myös huomannut että ennakointi on aina helpompi vaihtoehto kuin reagointi. Ajattelen, että tämä ennakointi vaatii vanhemmalta ehdotonta rehellisyyttä.

Teimme kotona pieniä arkisia muutoksia. Pistimme uusiksi nukkumajärjestyksen, joka rauhoitti ilmapiiriä ja vähensi riidanpoikasia. Ja koska nukkumaan meneminen oli haastavaa tälle lapselle, hänelle annettiin lupa hipsiä takaisin alakertaan sen jälkeen, kun talo rauhoittui.

Seuraava puoli vuotta meni niin, että lapsi tuli joka ilta juttelemaan usein isän ja joskus äidinkin kanssa. Vietettiin aikaa yhdessä ja harjoiteltiin rentoutumista. Hassuteltiin ja katsottiin kissavideoita Youtubesta. Joskus juteltiin koulusta ja elämästä ja siitä, kuinka elämä kantaa, kun siihen luottaa.

Pikkuhiljaa nämä pienet iltakylät harvenivat ja hipsijä jäikin omaan sänkyyn, kun uni tuli niin kuin muillekin lapsille. Jossain vaiheessa juttelin kouluterveydenhoitajan ja opettajan kanssa, jotta he tietäisivät missä mennään ja olisivat valmiita auttamaan, jos sen aika tulisi.

Onneksi tästä ajasta on jo kulunut useampi vuosi. Vaikka tämä kokemus on varmasti pientä sen rinnalla mitä moni muu on kokenut, se herätti meitä vanhempia miettimään lastemme henkistä hyvinvointia. Muistammeko vanhempina olla tarpeeksi herkkiä ja myös rehellisiä sille, että ovatko lapsemme stressaantuneita ja kuormitammeko me heitä omilla toimintatavoillamme? Kukaan ei varmasti tarkoituksella jätä toista lasta vähemmälle huomiolle, mutta näin voi joskus kuitenkin käydä.

Ei meidän tarvitse olla mitään supervanhempia. Riittävän hyvä on tarpeeksi hyvä. Kun vanhemmat kertovat asioista lapsille ymmärrettävästi, lapsen tasolla ja rehellisesti, hekin uskaltavat tulla kysymään ja puhumaan. Näin keskustelu usein helpottuu, kun vanhempi on antanut esimerkillään luvan puhua. Tällöin on myös luontevaa kertoa siitä, että asiat ovat Jumalan kädessä, meidän ei tarvitse pelätä, vaan saamme luottaa siihen, että meitä kannetaan.
 

Laila Uljas

Olen nelikymppinen ison perheen äiti, äitiyslomalla oleva yrittäjä, valtiotieteiden maisteri ja ikuinen opiskelija. Olen syntynyt yhdysvalloissa, mutta asunut Suomessa puolet elämästäni.

Lähellä sydäntäni ovat erityisesti lasten, nuorten, vanhusten ja vähäosaisten asema yhteiskunnassamme.

Asioiden jäsentäminen kirjoittamisen kautta on minulle tärkeää. Olen aikaisemmin kirjoittanut paria ruokablogia.

Palautetta voi vapaasti antaa osoitteeseen laila.uljas@gmail.com

Laila Uljas

Toim.: Jouni Hintikka ja Kirsti Nurkkala

Erityisen läheisinä

Kirja erilaisuudesta, elämän ainutlaatuisuudesta ja rikkaudesta: teoksessa puheenvuoron saavat erityislapset, heidän läheisensä sekä aiheen parissa työskentelevät ammattilaiset.

25 €

Armostas kaikesta kiitoksen kannan

Jaakko Linjaman säveltämää musiikkia – puhuttelevaa ja harvoin kuultua.
Äänite sisältää hengellistä laulumusiikkia ja kuoromusiikkia sekä soitinsävellyksiä uruille, viululle ja pianolle.

25 €

Toim. Kaisa Ikonen

Herra siunatkoon sinua, SRK:n Suviseurat Muhoksella

Muhoksen Suviseurat 2019 yksissä kansissa: monipuolinen neliväriteos palaa suviseurajärjestelyihin sekä erilaisiin suviseuratunnelmiin.

24 €

Ari-Pekka Palola

Myrskyjen keskellä

SRK:n historian kolmas osa kuvaa vaiherikasta ajanjaksoa 1962–1980.

48 €

Salla Sivula
Kansi: Silja-Maria Wihersaari

Ketunpojat ja kätköviesti

Kuka on päässyt Ketunpoikien jäljille, ja mitä hän heistä tahtoo? Entä kuka on salaperäinen Anna, joka laittaa viestejä Iidalle? Ketunpojat saavat arvoituksen toisensa jälkeen ratkaistavaksi, kunnes kätköseikkailu saa ratkaisunsa.

15 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi